KJt hockey Strategia 2021-2024

Strategia sisältää vision, seuran toimintaa ohjaavat arvot sekä strategiakauden painopistealueet. Strategiassa on myös lyhyesti avattu arvopohjaa ja painopistealueita käytännön tasolla seuran, valmentajien, pelaajien sekä vanhempien näkökulmasta. Toimintaa kehitetään strategiakaudella painopistealueiden pohjalta. Tavoitteet ja mittarit määritellään vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa.

KJT Hockey

KJT Hockey on harrastajamäärältään Suomen suurimpia jääkiekon junioriseuroja. Sen toiminta-alueella on noin 120 000 asukasta ja seitsemän jäähallia. Seura tekee tiivistä yhteistyötä Järvenpään Haukkojen kanssa ja nuorten vaiheen toiminta organisoidaan yhteistyössä KJT Haukat-joukkueissa. Yhteistyötä kehitetään johdonmukaisesti edelleen.

KJT Hockeyn toiminta perustuu monipuoliseen jääkiekon harrastustoimintaan. Seuran harrastustoiminnan osa-alueita ovat kilpakiekko, harrastekiekko ja tyttökiekko. Kaikkia näitä osa-alueita kehitetään rinnakkain ja samanarvoisina.

KJT Hockey työllistää tällä hetkellä viisi päätoimista työntekijää; toiminnanjohtajan, valmennuspäällikön, taitovalmentajan, junioripäällikön ja seuravalmentajan. Lisäksi osa-aikaisina seuratoimijoina seurassa toimii talouskoordinaattori/viestintäsihteeri.

KJT Hockey tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden harrastaa ja kehittyä pitkäjänteisesti aina Leijona-kiekkokoulusta aikuiskiekon harrastejoukkueisiin saakka.

Visio 2024

KJT Hockey on Uudenmaan paras jääkiekon kasvattajaseura. Seuran vetovoimaisuus perustuu johdonmukaiseen ja laadukkaaseen valmennukseen, joka nojaa vahvasti seuran arvopohjaan. Monipuolinen osaaminen, vahva seuraidentiteetti sekä jokaisen junioripelaajan pitkäjänteinen kehittäminen takaavat harrastajille mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen sekä kokonaisvaltaisesti urheilijana kasvamiseen ja itsensä kehittämiseen.

Seura tarjoaa jäsenilleen monipuolisia mahdollisuuksia tavoitteellisen kilpaurheilun ja aktiivisen harrastamisen parissa ikään tai sukupuoleen katsomatta. KJT Hockey on laajalti arvostettu seura, johon halutaan tulla ja jonka kanssa halutaan tehdä monipuolista yhteistyötä.

KJT Hockey on keskiuusmaalaisen jääkiekkoyhteisön vahva vaikuttaja. Keskiuusmaalainen jääkiekkoyhteisö tunnetaan vahvasta kasvattajatoiminnastaan, joka tuottaa pelaajia kaikille kilpakiekon ja harrastekiekon tasoille. Lapsikiekkovaiheen toiminta on kaikilla mittareilla mitattuna elinvoimaista ja korkealaatuista.

Seuran toimintaa ohjaa arvot

• • PITKÄJÄNTEISYYS
  • HAUSKUUS
  • VASTUULLISUUS
  • OSAAMINEN

Pitkäjänteisyys

Pitkäjänteisyyden tulee näkyä kaikessa seuran ja sen ikäluokkien toiminnassa. Lapsen ja nuoren eri kehitysvaiheiden tunnistaminen on tärkeä toimintaa ohjaava tekijä.

Pelaajalle pitkäjänteisyys tarkoittaa sitä, että lapsikiekkovaiheessa ei ole kiirettä menestyä, vaan ensiarvoisen tärkeää on tarjota kehitys- ja motivaatiotasosta riippuen mahdollisimman monelle tasavertainen määrä toimintaa menestymisen mahdollistamiseksi myöhemmässä vaiheessa.

Vanhemman näkökulmasta pitkäjänteisyys tarkoittaa luottamusta valmentajien ja seuratoimijoiden kykyyn tehdä
oikeanlaisia, pelaajan kannalta pitkäjänteisiä päätöksiä koskien peli- ja harjoitusryhmiä. Lisäksi pitkäjänteisyys on sitä, että maltetaan antaa lapselle aikaa kehittyä.

Valmentajan toiminnassa pitkäjänteisyys tarkoittaa sitoutumista valmennustoimintaan pitkällä aikajänteellä ja ymmärrystä siitä, että kehittyäkseen valmentajana tarvitaan kouluttautumisen lisäksi myös riittävästi pidemmän aikavälin kokemuksia. Pelaajien kehittämisessä ei haeta nopeita tuloksia ja muutoksia, Ymmärretään, että näkyvät tulokset vaativat säännöllistä, nousujohteista ja tavoitteellista harjoittelua pitkäjänteisesti yksilöiden eri kehitysvaiheet huomioiden.

Seuran toiminta ja linjaukset tukevat yllä mainittuja näkökulmia. Lapsikiekkovaiheessa ei eriytetä kilpa- ja harrasteryhmiä. Seuran tehtävänä on mahdollistaa niin pelaajien kuin valmentajien pitkäjänteinen itsensä kehittäminen. Seuran päätöksenteko ja toiminta on avointa ja nojaa aina vahvasti arvopohjaan.

Hauskuus

Harrastamisen tulee olla ennen kaikkea hauskaa. Vain tuolloin motivoituminen harjoitteluun on mahdollista.

Pelaajalle hauskuus näkyy turvallisena sosiaalisena toimintaympäristönä, jossa luottamus joukkuekavereihin ja
toimintaa ohjaaviin aikuisiin on vahva. Hallille on kiva tulla ja aktiivinen sekä tavoitteellinen harjoittelu on mielekästä.

Vanhemman näkökulmasta hauskuus on lapsen mielekkään harrastamisen tukemista, seuraamista, tapahtumiin osallistumista, yhteisöllisyyttä, kaikkien kannustamista ja joukkueen toiminnan mahdollistamista erilaisiin pelitapahtumien tukitehtäviin osallistuen.

Valmentajan näkökulmasta hauskuus syntyy oman valmentajuuden merkityksellisyyden ymmärtämisestä. Tunne
oman valmennustyön merkityksellisyydestä synnyttää valmentajassa innostumista. Tämä näyttäytyy toimintana,
jossa hauskuus ja ilo tarttuu kaikkiin joukkueen jäseniin. Valmentajan tehtävänä on omalta osaltaan luoda pelaajalle
turvallinen ympäristö, jossa yksilö voi kehittyä ja joukkuehenki on vahva.

Seuran tehtävänä on luoda toimintaympäristö, jossa mahdollisimman moni viihtyy ja kehittyy.

Positiivinen ja kannustava ilmapiiri on kaikkien yhteinen asia!

Vastuullisuus

Pelaajan näkökulmasta vastuullisuus on oman itsensä, ympärillä olevien ihmisten, rakennetun ympäristön sekä ympäröivän luonnon huomioimista. Jokainen vastaa omalta osaltaan siitä, että joukkueessa vallitseva ilmapiiri pysyy positiivisena ja turvallisena. Ketään ei kiusata, ympäristö pidetään siistinä ja hyviin käytöstapoihin kiinnitetään huomiota. Pelaaja tiedostaa, että seuran logoon pukeutuessaan hän on vastuussa siitä, että käyttäytyy hyvin sekä osaltaan luo positiivista seuraidentiteettiä niin joukkueen tapahtumissa kuin vapaa-ajalla.

Vanhempien toiminnassa vastuullisuus on sivistynyttä kommunikointia niin joukkueen sisällä kuin joukkueiden
ottelutapahtumissa. Niin ikään vastuullisuus on seuran ja joukkueen toimintaan liittyvien velvoitteiden asianmukaista hoitamista.

Valmentajille vastuullisuus tarkoittaa seuran strategiaan, arvoihin ja linjauksiin sitoutumista sekä vastuuta turvallisesta ja ehjästä liikuntakasvatusympäristön luomisesta. Toiminta on suunnitelmallista ja fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti turvallista.

Seuran tulee päätöksenteossaan ja linjauksissaan toimia vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Kustannusten hallinta
on tärkeä osa harrastustoiminnan mahdollistamista mahdollisimman monelle. Budjettien kustannusrakenteen tulee
olla sellainen, että se kohtelee seuran pelaajia mahdollisimman tasapuolisesti. Suunnittelussa tulee huomioida perheiden erilaiset valmiudet maksaa lastensa harrastuksesta.

Seura pyrkii tukemaan vähävaraisia perheitä harrastamisen kustannusten helpottamisessa ylläpitämällä omaa tukirahastoa.

Osaaminen

Olennainen osa osaamista on toimintaympäristössä vaikuttavien ilmiöiden ja yhteyksien kokonaisvaltainen tunnistaminen.

Pelaajalta ei lapsikiekkovaiheessa odoteta varsinaisesti lajiteknistä osaamista, mutta yrittämisen ja kuuntelun
taito ovat tärkeitä osaamista edistäviä piirteitä. Kehittyminen on hyvin yksilöllistä ja henkisen sekä fyysisen kasvun vaiheet tapahtuvat saman ikäisillä lapsilla ja nuorilla hyvin eriaikaisesti. Osaamiseen liittyvät olennaisesti myös ryhmässä toimimisen sosiaaliset taidot.

Vanhempien aktiivisuus ja halu osallistua otetaan seurassa avosylin vastaan. Apuvalmentajia, huoltajia ja muita
toimihenkilöitä harvoin on joukkueissa liikaa. Aktiivisilla vanhemmilla on suuri merkitys joukkueiden laadukkaassa
toiminnassa. Ensiarvoisen tärkeää kuitenkin on, että vanhemmat – kuten kaikki muutkin seuran toiminnassa mukana olevat - sitoutuvat seuran toimintaperiaatteisiin, arvoihin ja linjauksiin.

Valmentajille osaaminen on ymmärrystä oman valmentajuuden merkityksellisyydestä sekä vastuullisen toiminnan ulottuvuuksista. Nämä takaavat valmentajan osaamisen pitkäjänteiselle kehittymiselle hyvät lähtökohdat. Valmennustoiminnan ydinosaamista on lapsen ja nuoren eri kasvun- ja kehitysvaiheiden tunnistaminen niin ikäkausi- kuin yksilötasolla. Näiden pohjalta toimintaa tulee suunnitella, toteuttaa ja arvioida.

Seurassa arvostetaan monipuolista osaamista omaavia valmentajia, toimihenkilöitä ja pelaajia. Toiminnassa tavoitellaan kaikilla osa-alueilla laatua ja erinomaisuutta. Seurassa arvostetaan erilaisuutta ja avointa sekä asiallista keskustelua toiminnan kehittämiseksi.

Strategiakauden painopistealueet

• • IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN
  • OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
  • MONIPUOLINEN YHTEISTYÖ

Identiteetin vahvistaminen

KJT Hockeyn identiteetti perustuu vahvasti arvoihin ja siihen, miten ne näkyvät seuran toiminnassa. Arvopohjan lisäksi identiteettiin sisältyy KJT-takuu eli harrastuksen mahdollistaminen mahdollisimman monelle ja mahdollisimman pitkään. Harrastajamäärän riittävä volyymi mahdollistaa myös korkeatasoisen kilpakiekon ikäluokkien kärkipelaajille. Ikäluokkien yhteneväinen ja johdonmukainen toimintakulttuuri vahvistaa KJT-identiteettiä ja luo vahvan ja entistä paremmin toimivan seuran.

Seuran kaiken toiminnan tulee tukeutua vahvasti arvopohjaan (pitkäjänteisyys, hauskuus, vastuullisuus, osaaminen)
kaikkien seuran toiminnassa mukana olevien toimijoiden näkökulmasta katsottuna.

Strategiakaudella identiteetin vahvistamisen painopisteinä ovat valmennuksen eri osa-alueiden kehittäminen ja
yhteisöllisyyden sekä pelillisen identiteetin vahvistaminen.

Osaamisen kehittäminen

Seura panostaa strategiakaudella toimihenkilöidensä osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää valmennuksen laatua, lisätä liikkumisen monipuolisuutta ja edistää kokonaisvaltaisesti urheilijana kasvamisen mahdollisuuksia.

Osaamisen kehittämisen osa-alueina strategiakaudella ovat toimintaympäristön kokonaisvaltainen tunnistaminen
sekä erityisesti lapsen ja nuoren kehityspsykologisen näkökulman vahvistaminen. Lisäksi strategiakauden valmennuksellisena painopisteenä on jään ulkopuolisen harjoittelun kehittäminen. Seura järjestää valmentajille mahdollisuuksia täydentää osaamistaan ja kannustaa yhteistyöhön ja vuoropuheluun eri ikäluokkien välillä.

Seuran toiminnan laatua arvioidaan säännöllisesti jäseniltä ja seuratoimijoilta kerätyn palautteen avulla ja sitä kehitetään johdonmukaisesti laadukkaan toiminnan takaamiseksi.

Monipuolinen yhteistyö

Monipuolisen yhteistyön tavoitteena on kehittää seuran ja sen harrastajien toimintaympäristöä, olosuhteita ja edistää mahdollisuuksia harrastaa jääkiekkoa tavoitteellisesti monella eri tasolla.

Opiskelun ja urheilun yhteensovittamisen tukeminen ja mahdollistaminen seurayhteisön pelaajille on tärkeä osa
toimintaedellytyksien parantamista ja pelaajien pitkäjänteistä kehittämistä. Erityistä huomiota strategiakaudella
kiinnitetään yläkoulun ja toisen asteen urheiluvalmennustoiminnan kehittämiseen yhteistyössä kuntien ja URHEAn kanssa.

Monipuolisen yhteistyön avulla pyritään kehittämään keskiuusmaalaista pelaajapolkua kaikilla tasoilla. Alueen
seurojen välinen yhteistyö koetaan tärkeäksi ja se tukee seuran pelaajapolun kehittämistä.

Mahdollisimman monelle - Mahdollisimman pitkään

Seura tarjoaa kaikille harrastajilleen mahdollisuuden kehittyä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti, mahdollisimman pitkään lähellä kotia. Tällöin koulun, opiskelun ja jääkiekkoharrastuksen yhteensovittaminen on mahdollisimman vaivatonta. Pelijoukkueita pitää seurassa olla riittävästi eri sarjatasoille oman kehitys- ja motivaatiotason mukaisen joukkueen ja mielekkään kehittymismahdollisuuden takaamiseksi jokaiselle.

Seura tavoittelee kilpailullista menestystä ja sarjapaikkoja valtakunnan korkeimmilta tasoilta. Näin ollen
Ikäluokkien kärkipelaajien pitkäjänteinen kehittyminen kohti ammattilaisuutta on meillä mahdollistettu.
Seurayhteistyön avulla Nuorten kiekko -vaiheen (u15-u20) kilpajoukkuetoiminta suunnitellaan ja toteutetaan
seurayhteistyönä mahdollisimman korkean kilpailullisen tason saavuttamiseksi.

Tyttöpelaajilleen seura tarjoaa mahdollisimman pitkään mahdollisuuden harjoitella ja pelata poikajoukkueiden mukana. Tämä takaa urheilullisen ja motivoivan harjoitusvasteen tavoitteelliselle kehittymiselle sekä samalla kustannustehokkaan tavan harrastaa jääkiekkoa.