Historiaa, Tiivistelmä KJT:n alkuajoista
Perustamisen tarve
Perustaja seuroilla (Shakers, Haukat, Tuuski) oli ollut yksittäisiä joukkueita, jotka olivat pelanneet ikäkautensa SM-sarjaa tai karsineet siihen pääsystä. Tuolloin ei ollut muodissa yhteistyö, joka alkoi 80-ikäluokan osalla. Tosin maineikas Järvenpäässä pidettävä Leksa-turnaus teki poikkeuksen. Shakersiin muodostettiin joukkue, jossa pelasi Keravalla, Järvenpäässä ja Tuusulassa kipinän kilpakiekkoon saaneita junioreita. Joukkueen muodostaminen kumpusi ikäryhmän taustavoimista, ei seurojen suunnitelmallisena toimintana. C80-joukkue voitti aluemestaruuden, Helsingin kilpasarjan ja C:n SM-pronssin 1996.
Toiveena oli, että mahdollisimman moni olisi jatkanut KJT:ssä. Toisin kävi. Joukkueesta lähti liki puolet jatkamaan Helsinkiin. Osa lopetti ja muutama jatkoi pelaamista B-nuorissa. Jälkeenpäin ajatellen tapahtunut oli väistämätön. Eihän nuorella, maaliskuussa 1996 perustetulla seuralla ollut tarjota syksyllä joukkueille SM-sarjatason paikkoja. Yli seurarajojen hallinto-Hockeyn riveistä kumpusi ajatus, ”Mitä voidaan tehdä yhdessä, että mahdollisimman monelle A., B- ja C-nuorelle mahdollistuisi pelata ikäryhmänsä SM-sarjatasolla?” Päädyttiin ratkaisuun: perustetaan A-, B- ja C- nuorten kilpakiekkoiluun keskittyvä seura.
Perustajina olivat Shakers, Haukat ja Tuuski sekä Haukkojen Edustuskiekkoilun Tuki, joka pelasi tuolloin I-div :ssa, tarjoten mahdollisuuden pelaamiseen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, Tuuskin tarjotessa pelipaikkaa sarjatasoa alempana.
Perustamisen aikaan puhuttiin ns. Kiekko-Espoon jalostuneesta junnumallista. Toiminta laajeni ensimmäisen sarjakauden alkuun vanhemmalla D-nuorten joukkueella.
Tavoitteet, talous ja toiminta
Nimensä mukaisesti KJT:n tulee tarjota pysyvää menestymistä nuorten kilpakiekkoilussa. Perustajaseurojen pääasiallinen tehtävä oli ylläpitää kiekkomenestykselle tärkeitä tukijoukkueita. Lisäksi tavoiteltiin ajan jäämistä tärkeämpään – koulunkäyntiin.
Seuran talous oli niukka. Niinpä toiminnantalous oli joukkueiden vastuulla. Joukkueet sijoitettiin eri paikkakunnille ja peliasu määräytyi ”isäntaseuran” mukaisesti: C-nuoret KJT-Shakers, B/KJT-Haukat ja A/KJT-Tuuski. Isäntaseura tarjosi jäät harjoitteluun ja sarjapeleihin, tosin korvausta vastaan. KJT:n talous oli itsenäinen ja kirjanpito oli ulkoistettu tilitoimistolle.
Seuranhallitus koostui puheenjohtajasta ja perustajaseurojen nimeämistä edustajista. Kokoontumisissa hyödynnettiin kotipaikkakunnan kokoustiloja Järvenpäätalossa. Muutoinkin seuran hallinto oli kevennetty tarkoituksellisesti minimiin. Toiminta perustui intohimoiseen talkootyöhön, joka kohdentui junioritoiminnan kehittämiseen yhteisellä näkemyksellä.
KJT lajillinen toimita tukeutui perustajaseuroihin, mm. valmennuksessa ja sen koordinoinnissa. Alkuvuosina yhteistyö toi menestystä valtakunnallisesti eri ikäryhmissä. Käytännössä KJT toimi autonomisesti perustaseurojen sateenvarjon alla kantavan ajatuksen ollessa – KJT ei ole, eikä sen tule olla itsetarkoitus. Jollei yhteistyö toimi, palautetaan toiminta perustajaseuroille.
- perustaja jäsenen muistelma





Ladattavat tiedostot





